Mistä löytää kilpailukykyä nopeimmin – tunne henkilöstösi!
Julkaistu: 7.2.2020 klo 06:00
Koulutushaasteen keskeinen kysymys on se, miten organisaatio voi varmistua siitä, että henkilöstöllä tavoitteiden ja tehtävien vaatima osaaminen? Kun ihmiset ovat oletettavasti ne, jotka vievät organisaatiota kohti asetettuja tavoitteita, niin heidän kyvykkyyksiinsä on luonnollisesti sisällyttävä ne, joita tavoitteet edellyttävät. Tällä hetkellä miltei poikkeuksetta organisaatiossa tärkein tuotannontekijä on henkilöstön kyky luoda lisäarvoa innovaatioiden, palveluiden ja toimivien prosessien kautta. Henkilöstön osaaminen on siksi strateginen avainresurssi ja sen johtaminen strategian tärkein mahdollistaja. Tästä syystä henkilöstön kyvykkyyksien syvällinen tunteminen on johdon ydinvelvollisuus. Henkilöstön kyvykkyyden ja osaamisen systemaattisestä kehittämisestä tulee samalla organisaation kilpailukyvyn lähde.
Se missä määrin organisaatiot tunnistavat yllä kuvatun maailman ja miten he investoivat henkilöstönsä kyvykkyyksien parantamiseen vaihtelee kovasti. Edistyksellisemmät investoivat osaamiseen etupainotteisesti niin, ettei uudistumisvelkaa ehdi syntyä. Iso etu on se, ettei niiden tarvitse sammuttaa tulipaloja, vaan ne voivat keskittyä tavoitteiden saavuttamiseen suunnitelmallisesti – välttäen näin turhia yllätyksiä ja epävarmuuden aiheuttamaa stressiä. Samalla ne ovat uskottavasti valmiita kohtaamaan tulevaisuudenkin haasteita.
Työntekijän näkökulma kehittymiseen on hiukan erilainen. Toisaalta uusien taitojen hankinta tai olemassa olevien kyvykkyyksien syventäminen voi motivoida itseisarvoisesti. Samoin työntekijän oma markkina-arvo tyypillisesti kasvaa uusien tietojen ja taitojen kautta. Vaatimustason ja ympäristön muutoksen tuoma jatkuvan oppimisen tarve on kuitenkin työntekijän näkökulmasta suurin haaste. Vaatimus vanhan poisoppimisesta ja uusien kyvykkyyksien jatkuvasta kasvattamisesta on yllättävän raskas taakka oppimisintoilijoillekin. Tämä on kuitenkin uusi perustaito, joka on ainoa tapa pitää itsensä markkinakelpoisena tuotannontekijänä. Tavallaan meidän jokainen uusia ammattilaisvelvollisuus, jota laiminlyömällä saattaa päätyä yllättävän nopeasti työelämän ulkopuolelle.
Onko olemassa kyvykkyyksiä, joita me kaikki tarvitsemme työelämässä? Vastausta voi hakea esimerkiksi T-malli –viitekehyksestä. T-malli kuvaa yksittäisen henkilön osaamista. Ylhäällä lepäävä vaakaviiva edustaa yleistaitoja ja -tietoja, joita me kaikki tarvitsemme työssä ja päivittäisessä elämässämme. Pystysuorassa seisova viiva edustaa sitä kapeampaa ala- tai ammattikohtaista osaamista, jossa henkilö on esim. juridiikan tai ohjelmointikielen huippuasiantuntija. Nykyorganisaatioissa menestyminen vaatii kummankin kategorian osaamista.
Mitä ovat vaakasuorat yleisosaamiset? Esimerkiksi World Economic Forum listaa viiden vuoden välein ”tulevaisuuden taidot”, joita me kaikki tarvitsemme menestyäksemme ”neljännen teollisen vallankumouksen” maailmassa. Vuonna 2020 he arvioivat kolmen halutuimman taidon olevan: kyky ratkaista kompleksisia ongelmia, kriittinen ajattelu sekä luovuus. Sen jälkeen listalla tulevat ihmisten johtamistaidot, yhteistyötaidot, tunneälykkyys, arviointi- ja päätöksentekotaidot, palvelualttius, neuvottelutaidot ja kognitiivinen joustavuus.
Työelämä on mennyt suuntaan, jossa työntekijöiden välille alkaa olla hurjia tuottavuuseroja. Esim. huippuohjelmoija saattaa tuottaa jopa tuhatkertaista lisäarvoa keskinkertaiseen ohjelmoijaan. Tuottavuus syntyy tyypillisesti myös T-profiilin kautta. Huippusuoritukseen ei päästä enää yksin. Siksi organisaation näkökulmasta erityisen haluttuja ovat henkilöt, joilla on sopiva valikoima edellä mainittuja yleistaitoja samalla kun heillä on jonkin tietyn erityisalan syvempää tuntemusta.
Sekä työntekijän että työnantajan intressit ovat nykyään yllättävän yhteiset. Kummankin menestys ja jatkuva kilpailukyky on osaamisen jatkuvassa kehittymisessä. Jos tämän väittämän kanssa on samaa mieltä aukeaa eteen ihan uusi mielenmaisema johtamisesta, organisaatiorakenteista, palkitsemisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta.
Kirjoittaja Tauno Taajamaa toimii johtajana Management Institute Finlandissa, joka on osa Pohjoismaiden johtavaa yksityistä koulutusorganisaatiota, Soprano Groupia.
Kuulet lisää Taunon tässä esitetyistä näkemyksistä ma 3.2.2020 julkaistussa podcastissa: bit.ly/SOPRA200203
