Jos työntekijöiden ensimmäinen sairauspäivä muuttuu palkattomaksi, kyseessä on palkanalennus, koska työnantajan

sairauspäiviltä maksama palkka on osa palkkasummaa. Palkkojen ja palkkaehtojen – myös sairausajalta – sopiminen

kuuluu työehtosopimuksiin. Työehtosopimuksiin tehdyt kirjaukset sairausajan palkanmaksusta on tehty työntekijöiden

toimeentulon turvaamiseksi.

Kelan maksamasta sairausvakuutuspäivärahasta on määräykset sairausvakuutuslaissa. Kela ei maksa päivärahaa

sairastuneelle omavastuuajalta, joka on 1+9 päivää. Työsopimuslaissa puolestaan määritellään työntekijälle oikeus

sairauspäivien omavastuuajan palkkaan.

Ensimmäisen päivän palkattomuus koskisi kahta kolmesta SAK:laisesta, ja tietenkin enemmän niitä, jotka ovat

useamman jakson vuoden aikana poissa töistä. Tilastojen perusteella tiedetään, että SAK:n jäsenkenttään kuuluvilla

työntekijöillä on sairauspoissaoloja enemmän kuin toimihenkilöillä tai akateemisesti koulutetuilla.

Karenssipäivä ja sitä seuraava mahdollinen palkanalennus seuraavalta kahdelta viikolta ovat taloudellisesti

merkittäviä erityisesti matalapalkka-aloilla. Ensimmäinen sairauspoissaolopäivä, tarkoittaa vuositasolla kahta

miljoonaa päivää. Palkkaseuraamuksien suuruutta voidaan arvioida sen mukaisesti.

SAK:n työolobarometrin mukaan lyhyet, 1–3 päivän sairauslomien, aiheuttamat poissaolot muodostavat 10–15 %

kaikista sairauspäivistä. Myös muut selvitykset tukevat barometrin tulosta.

Jos aidosti halutaan vähentää sairauspoissaoloja ja niiden aiheuttamia kustannuksia, on päähuomio suunnattava

keinoihin, joilla vähennetään pitkiä sairauspoissaoloja. Tällaisia keinoja ovat työympäristön kehittäminen, työn

vaatimusten mukauttaminen vastaamaan työntekijöiden voimavaroja sekä oikeudenmukaisen johtamisen edistäminen.

---