Työhyvinvointia tarvitsevat kaikki, niin nuoret, keski-ikäiset kuin vanhemmatkin työntekijät, asemasta riippumatta.

Työhyvinvointia tarvitsevat myös yritykset. Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, joka vaikuttaa

keskeisesti tulokseen ja tuottavuuteen. Työhyvinvointiin panostaminen on siis win-win tilanne, jossa kaikki

voittavat. Eurot tulevat takaisin ainakin 3-5 -kertaisesti sairauspoissaolojen vähenemisen, työkyvyttömyyskustannusten laskun ja tuottavuuden kasvun kautta.

Hyvä työ on hyvän työelämän edellytys. Hyvä työ antaa sopivia haasteita, mutta ei ole ylikuormittavaa.

Työntekijä voi vaikuttaa merkittävästi työhönsä ja hänellä on monipuoliset oppimis- ja kehittämismahdollisuudet.

Hyvä työ tarjoaa menestyksen kokemuksia ja sosiaalista arvostusta kuten myös riittävän palkitsemisen suoriutumisesta. Hyvä työ tarjoaa luottamuksellisen ilmapiirin yhteistyölle sekä oikeudenmukaisen kohtelun. Lisäksi hyvä työ on mielekästä ja takaa turvalliset tulevaisuuden näkymät. Eläkkeelle päästään terveenä ja kunniallisesti. Siinä on hyvän työn resepti.

Hyvän työn rakentamiseen voivat osallistua kaikki. Valta ja vastuu työn järjestelyistä on kuitenkin johdolla ja esimiehillä.

Siksi esimiestyö näyttelee hyvin merkittävää osaa työhyvinvoinnin luomisessa. Lisähaasteita työpaikoille tuo henkilöstön ikääntyminen. Kokemusta on työpaikoilla tänään enemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomen historiassa. Meillä pitäisi sen mukaan mennä paremmin kuin koskaan. Emme kuitenkaan osaa hyödyntää riittävästi vuosikymmenten tuomaa lisäarvoa. Tarvitsemme uutta kompetenssia johtamiseen: ikäjohtamista tai sukupolvijohtamista – maun mukaan. Jokaisella sukupolvella on omat vahvuutensa. Lisäarvo tulee siitä, että henkilöstön erilaiset vahvuudet otetaan käyttöön. Nuorten into ja ennakkoluulottomuus yhdistettynä varttuneempien luotettavuuteen ja uskottavuuteen on raudankova yhdistelmä. Johtamisodotukset ovat ikäsidonnaisia. Nuoret

tarvitsevat valmentajaa, seniori arvostajaa.

Suomi on työelämän ikäohjelmien luvattu maa, muut haluavat oppia meiltä. Hyviä esimerkkejä ikäohjelmista ja niiden hyvistä tuloksista on runsaasti. Kiihkeä keskustelu työurien pidentämisestä jatkuu niin kauan, kunnes ikäasenteemme on korjautunut ja ikäystävällinen työelämä on arkipäivää. Viisas neuvo sanoo, että tehdään positiiviset asiat ensin, negatiiviset myöhemmin. Siinä pelissä haluavat kaikki työntekijätkin olla mukana. Keskeinen positiivinen tavoite on, että hyvän työelämän tulee olla sellaista, jossa ihmiset pystyvät, haluavat ja saavat tehdä työtä mahdollisuuksiensa mukaan, luonnollisesti firman tavoitteet huomioon ottaen. Hyvässä työssä voidaan nostaa eläkeikää ja poistaa pakollinen eläkkeelle siirtyminen.

Teknologiateollisuuden mittavassa työhyvinvointihankkeessa Hyvä työ – Pidempi työura (2010 -2013) on mukana tällä hetkellä n. 50 yritystä ja lisää haetaan kevään kuluessa (www.tyohyvinvointi.info ). Yksilötutkan avulla yrityksissä selvitetään ensin työhyvinvoinnin tila ja kehittämistarpeet. Työpaikkatutkan avulla priorisoidaan seuraavaksi kehittämistyö. Kokonaisvaltainen ja systemaattinen työhyvinvoinnin kehittäminen kohdistuu sekä työjärjestelyihin ja esimiestyöhön että työntekijän voimavaroihin, perheen ja lähiyhteisön merkitystä unohtamatta. Arvostus, luottamus, oikeudenmukainen kohtelu sekä esimiehen ja työyhteisön tuki ovat avainasioita työntekijän työhyvinvoinnin syntymiselle. Monet yritykset ovat jo saaneet hyviä tuloksia vajaassa kahdessa vuodessa.

Tulosta syntyy, kun työhyvinvointiin aidosti panostetaan arjen keskellä yhdessä esimiesten ja työntekijöiden voimin.

Työpaikalla olemme kaikki samassa veneessä.

Kirjoittaja on Teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura –hankkeen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja.

---