Mitä stressi oikeastaan on ja miten sitä voi mitata?
Julkaistu: 8.1.2019 klo 06:15
Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Stressi arkipuheessa saa kuitenkin yleensä negatiivisen kaiun. Lähes aina stressin ajatellaan olevan jotain epämiellyttävää jota halutaan välttää. Työkiireet, epävarmuus, ruuhkavuodet, taloudelliset huolet tai ongelmat ihmissuhteissa nousevat tyypillisesti esille kun puhumme stressistä. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on tarkka ja pitkään käytetty tapa mitata autonomisen hermoston reaktioita eli kuormitusta ja palautumista.
Stressi on käyttövoimaa
Fysiologisessa mielessä stressi on kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen, jossa autonominen hermosto näyttelee aivojen ohella merkittävää roolia. Aivot päättävät pitkälti puolestamme missä määrin tarvitsemme stressiä kussakin tilanteessa ja käskyttää kehon muita osia toimimaan optimaalisella tavalla. Stressiä voi siis ajatella käyttövoimana, jonka avulla saadaan asioita aikaiseksi.
Autonominen hermosto koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta hermostosta. Sympaattinen hermosto aktivoituu kun yksilö kokee fyysistä, emotionaalista tai kognitiivista stressiä. Parasympaattinen puoli auttaa kehoa palauttamaan stressin kuluttamia voimavaroja ja on aktiivisimmillaan levon aikana. Sympaattisen hermoston aktiivisuudesta voidaan päätellä stressireaktioiden voimakkuutta ja kestoa sekä tehdä päätelmiä autonomisen hermoston tasapainosta.
Voimakkaan stressireaktion voi käynnistää myös positiivinen stressi. Keho ei lepää, kun työ tempaa mukaansa tai innostus ottaa vallan. Intensiivisen ideointipäivän jälkeen takki saattaa olla tyhjä, vaikka mieli pursuaa positiivisia ajatuksia.
Krooninen stressi on terveysriski
Ongelmaksi stressi muodostuu silloin, kun kuormitusta on jatkuvasti enemmän kuin palautumista. Tällöin sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen, eikä autonominen hermosto pääse tasapainoon. Stressi kroonistuu. Hyvinvoinnin ja suorituskyvyn perustana on autonomisen hermoston tasapaino – joka päivä. Päivittäinen palautumisen tarve riippuu koetun stressin määrästä.
Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on usein hankalaa, sillä se kehittyy pikku hiljaa. Toisaalta ylikuormittuminen on myös tabu ja apua haetaan liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.
Fysiologista stressireaktiota voi mitata
Moodmetric-älysormus on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Älysormuksen avulla käyttäjä oppii tunnistamaan yksilölliset kuormituksen lähteensä ja palautumisen keinonsa sekä motivoituu kiinnittämään huomiota autonomisen hermoston tasapainoon. Hyvä arvio tasapainosta saadaan jo 2 viikon mittausjaksolla. Käyttäjä voi tarkastella mittaustuloksiaan reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen kautta ja data on nähtävillä myös pilvipalvelun kautta.
Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka on puhdas sympaattisen hermoston vaste. Mittausta ei ole muissa kuluttajakäyttöön tarkoitetuissa aktiivisuusmittareissa saatavilla. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja se on siten erinomainen tuki stressinhallintaan erityisesti tietotyössä. Työterveyslaitoksen (2015) tutkimuksen mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama signaali on korkeatasoinen, ja on todennut sen soveltuvan hyvin myös kenttätutkimuksiin.
Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068
Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.
Torniainen, J., Cowley, B., Henelius, A., Lukander, K., & Pakarinen, S. (2015). Feasibility of an electrodermal activity ring prototype as a research tool. In Engineering in Medicine and Biology Society (EMBC), 2015 37th Annual International Conference of the IEEE, 6433-6436.
Henna Salonius, kehitysjohtaja Vigofere Oy/Moodmetric
