Mistä kiire johtuu?
Julkaistu: 28.2.2018 klo 06:05
Kiire tuntuu juurtuneen pahan kerran elämäämme. Se kieroilee tiensä osaksi arkea monessa eri kohdassa ja monen eri syyn varjolla. Mistä ihmisten kiire sitten syntyy? Tässä viisi peruskiveä, joita kiire käyttää, kun se rakentaa majojaan ja juonittelee tiensä elämämme.
Kiire on usein kulttuurillinen asia ja leviää suoranaisena tartuntatautina siellä missä sitä viljellään. Kiireestä on tullut tapa elää ja osoittaa omaa merkitystään ja tärkeyttään. Olemalla kiireinen tai näyttämällä touhukkaalta osoitan, että olen tärkeä ja arvostettu. Kiireinen tapa elää, liikkua ja puhua jää ikään kuin päälle silloinkin, kun sitä ei tarvita. Vapaapäivänä tuleekin aikataulutettua saunan lämmittäminen ja ruoan valmistaminen hengästyttäväksi projektiksi puhumattakaan vastustamaton pakko vilkuilla työasioita tai somea puhelimesta. Siinä missä se leviää yhteiskunnassa erityisen tarttuva sen on organisaatioiden sisällä. Mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Kiire voi syntyä ulkoisista asioista. Kiirettä syntyy ympäristön vaatimuksista ja velvollisuuksien täyttämisestä. On tilanteita, joissa työn odotusten ja toteuttamismahdollisuuksien suhde on täysin epärealistinen, joskus suorastaan surkuhupaisa. Kiire muistuttaa tartuntatautia silläkin lailla, että se on usein yhteisöllistä; yrityksen arvomaailma ja asioiden organisoimistapa saa kaikki pinkomaan pää viidentenä jalkana. Usein saamme kuulla, että kyllähän minä mutta ne muut jotka telovat hyvin suunnitellun aikani. Kun ei olisi työkavereita eikä asiakkaita sujuisi helpommin.
Kiirettä syntyy arjen pyörteissä hölmöiksi muotoutuneista käytännöistä, organisoinnin epäkohdista ja siitä, miten teemme asioita. Kiirettä tulee tehottomasta ajankäytöstä. Sitä ei suunnitella tarpeeksi hyvin, ja silloin tehdään vääriä asioita vääriin aikoihin väärällä tavalla. Aikavarkaat haukkaavat aimo annoksen päivistämme, kun käytämme vahingossa ö-mapin pölyttämiseen puoli päivää ja tartumme top-listaan vasta iltapäiväkahvin jälkeen. Me tukimme aikamme omilla mieluisuusjärjestyksillä mutta myös ympärillä olevien ihmisten epäsynkroniassa olevat toimintatavat saavat aikamme ajamaan karille.
Velloessamme tekemisen paljoudessa unohdamme usein, mitä ihan oikeasti haluamme. Kiire voi johtua suunnan puutteesta. Kun päämäärää ei ole, teemme vääriä asioita. Yrityksissäkin suunnan puute on enemmän sääntö kuin poikkeus. Strategiaan kahmitaan asioita ja tavoitteiden paljoudessa uuvutaan kehitysprojektien keskelle.
Kiire aiheutuu kuitenkin usein pohjimmiltaan sisäisistä syistä, joita voivat olla erilaiset pelot, sitkeät uskomukset ja jumiutuneet asenteet. Syy kiireeseen on helppo vierittää muiden harteille. Ei tarvitse kuitenkaan paljoakaan penkoa, että löytää syitä itsestään, koska me ihmiset olemme niin loistavia puuhastelemaan kaikenlaista hassua ja tarpeetonta. Ihmisillä on taipumus täyttää elämänsä merkityksettömällä ja turhanpäiväisellä toiminnalla, joka ryöstää ajan niiltä asioilta, joilla on todellista merkitystä. Ihan riippumatta siitä, mitä tekee, onko pomo vaativa tai asiakkaat yliaktiivisia. Vaikka ei olisi töissäkään, sitä onnistuu täyttämään päiväänsä kaikennäköisellä tilpehöörillä. Lopullinen vastuu ihmisellä on kuitenkin aina itsellään.
Maarika Maury
Kirjoittaja on Kissconsultingin toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja. Hän on yksi kirjan Hoppu on hanurista kirjoittajista. Se ilmestyy 6.3 ja julkaisutilaisuus on Piiroinen Show Roomissa kello 14. Puhumassa ovat mm. kirjailijat Maarika Maury ja Jaana Tuomila. Lisäksi puhujina toimivat Aleksi Salminen, KappAhlin toimitusjohtaja, nykyinen yrittäjä, Work goes happyn Jyri Kansikas sekä TEM:n Antti Joensuu. Kiirettä dramatisoi Mikko Kivinen. Ilmoittautumiset maarika@kissconsulting.fi, tuoretta kirjaa saa myös Work goes happy tapahtumassa
