Liikunta työhyvinvoinnin perustana
Julkaistu: 16.2.2018 klo 06:05
Suurin osa ihmisistä suhtautuu liikuntaan ja liikkumiseen positiivisesti ja tunnistaa myös sen tärkeyden omaa terveyttä ja näin myös omia arvoja tukevana toimintana. Olennaisia syitä siihen miksi tämä ei kuitenkaan johda toimintaan ovat seuraavat.
1. Ihmiset uskovat että muutos liikuntatottumuksiin tehdään kertaheitolla – maksimitehotreenit käyntiin ja kesäksi kuntoon, ehkä jopa sixpäkki kaupanpäälle
2. Muutospaine liittyy liikaa ulkoisiin motivaatiotekijöihin, kuten esimerkiksi siihen mitä toiset ihmiset ovat mieltä. “Kaikki treenaavat kuntosalilla tavoitteenaan isot ja näyttävät lihakset – hankin siis salijäsenyyden”
3. Mielikuvat omasta suorituskyvystä ovat 20-v vanhoja. Kun mielikuva ja todellisuus eivät kohtaa, on seurauksena suuri pettymys.
Aivan ensimmäisenä lähtökohtana muutoksen tekemisessä omiin liikuntatottumuksiin on realististen tavoitteiden asettaminen. Kirjaa itsellesi ylös mitä haluat saavuttaa ja millä aikavälillä. Kun tavoite on kirjattu, mieti vielä onko se realistinen. Tavoitteen täytyy olla sellainen että pidät sen saavuttamista itse mahdollisena. Tämän jälkeen äärimmäisen tärkeää on valita sellainen liikuntamuoto, josta itse nautit. Ei naapurin, työkaverin tai julkisuuden henkilön suositusta. Laji voi olla itsellesi aiemmin tuttu tai täysin uusi. Uudet liikuntamuodot toimivat silloin hyvin jos/kun niissä tapahtuu uuden oppimista ja seurauksena on osaamisen tunne. Tämä on erittäin suuri liikuntamotivaatiota lisäävä tekijä. Viimeisenä muttei vähäisimpänä on säännöllinen tsekkaus siitä mitä vaikutuksia liikunnan harrastamisella on omaan hyvinvointiin. Tämän voi tehdä käyttämällä hyväksi mittareita tai sitten puhtaasti omia tuntemuksia. Näin saat linkitettyä aikaansaadut muutokset myös terveystekijöihin.
Lopuksi haasteena kaikille lukijoille. Nyt kun talvi näyttää olevan etelässäkin parhaimmillaan ja talviolympialaiset alkavat, niin käy kokeilemassa vähintään viittä talviolympialaislajia. Mieluusti sellaisia joita et ole vähään aikaan tehnyt tai kokeillut koskaan. Ulkojäät ovat kunnossa, samoin ladut ja pulkkamäet. Esimerkiksi lasten kanssa vietetty 2h pulkkamäessä (=kelkkailu) on hapenottokyvyn ja lihasvoiman kehittämisen kannalta erinomainen valinta. Samalla tulee vietettyä arvokasta aikaa lasten kanssa ilman syyllisyydentuntoa siitä että oma kuntoilu on pois perheen yhteisestä ajasta.
Parantunut suorituskyky vaikuttaa positiivisesti jaksamiseen myös työssä. Muutokset tapahtuvat kuitenkin pikkuhiljaa, eli ole itsellesi armollinen ja malta odottaa positiivisia vaikutuksia.
Aki-Matti Alanen, johtava asiantuntija Skills palvelut, Kisakallion urheiluopisto
