Ruohonjuuren hallinto, henkilöstöhallinto ja yrityksen strategia tukevat myymäläpäällikön työtä
Julkaistu: 15.1.2018 klo 09:54
Ruohonjuuren myymälöitä on Suomessa tällä hetkellä yksitoista ja Ruotsiin avattiin tammikuussa ketjun kahdestoista myymälä Happy Food Store. Meitä myymäläpäälliköitä on koko ketjun henkilökuntaan suhteutettuna vähän, mutta tämä kirjoitukseni koskee nimenomaan yksikön myymäläpäällikön työtä. Olen työskennellyt Ruohonjuuressa vuodesta 2010. Aloitin opiskelujeni ohella ekstraajana, sitten osa-aikaisena myyjänä, sen jälkeen toimin kokopäiväisenä tuotevastaavana vuodesta 2013 ja nyt kuluneen vuoden perhevapaata tuuraavana myymäläpäällikkönä. Ruohonjuuren hallinto on ollut vahvasti esimiestyöni tukena, ja toisaalta minulla on ollut myös meneillään olevasta työn ohessa opiskelustani paljon apua. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen johtamisen erikoisammattitutkinto sopii erinomaisella tavalla aloittelevan esimiehen työn tueksi, mutta se on sopiva tutkinto myös kokeneen esimiehen ammattipätevyyden näytöksi. Esimiestyötä opitaan tekemällä työtä ihmisten kanssa, eikä siitä ilman työyhteisöä voi oppia paljoakaan. Kuitenkin kuluneen vuoden aikana kuukausittaiset koulun lähipäivät sekä tapaamiset muiden Ruohonjuuren myymäläpäälliköiden kanssa ovat auttaneet katsomaan työtäni eri näkökulmista.
Ruohonjuuren henkilökunta luultavasti poikkeaa jonkin verran muiden kauppojen tai kauppaketjujen henkilöstöprofiilista. Työhakemuksia tulee monien eri alojen ammattilaisilta, monesti tuotevalikoima on jonkin verran jo tuttu kanta-asiakkuuden myötä, ja yhteisesti jaetut arvot, kuten vastuullisuus, ekologisuus ja puhtaus, koetaan tärkeiksi. Ruohonjuuri mielletään tietynlaiseksi työpaikaksi brändinsa ansiosta, mutta ilmeneekö se samanlaisena työntekijöille kuin asiakkaille? Onko Ruohonjuuri työntantajana yhtä innostunut ja hyväntahtoinen, kuin sen asiakaspalvelu on, tai yhtä reilu kuin tuotevalikoimansa? Seitsemän Ruohonjuuri-työvuoteni antamalla varmuudella voin sanoa, että on. Iloitsen siitä, että Ruohonjuuri on läpikotaisin vastuullisesti toimiva organisaatio, jonka strategia ja missio välittyvät ylimmältä johdolta koko henkilökunnalle myymälöihin. Näin asiakkaille voi välittyä se ilo ja elinvoima, joka on koko yrityksen missio. Henkilöstöstrategia toimii siis aidosti liiketoimintastrategian osana.
Syksyllä 2017 Kauppalehdessä Ruohonjuuren toimitusjohtaja Arto Ranta-aho puhui haastattelussa työstään: “Ranta-aho myöntää, ettei Ruohonjuuren työntekijöiden johtaminen ole aina helppoa. Työntekijöiksi on aikojen saatossa valikoitunut myös ituhippejä, joille kaupallisuus on ollut hankala käsite. On ollut heitäkin, joiden on ollut vaikea myydä tuotteita, jotka eivät ole edustaneet omaa ideologista ääripäätä.” ”Onhan tämä vähän kuin taidelaitosta johtaisi. Olen sanonut työntekijöille suoraan, ettei Ruohonjuuri ole mikään Animalian tiedotuspiste. Talossa on talon tavat ja Ruohonjuuren tarkoituksena on tehdä bisnestä.” Kauppalehti 18.10.2017 https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruohonjuuren-johtaja-kannattaa-bisnesta–meditaatiota-ja-vahvoja-arvoja/NynPfB4i?ref=twitter:c0d8
Olen itsekin tullut Ruohonjuureen aate edellä ja kasvanut täällä kaupalliseen ammattiin. Varmaan siksi kosketti ja nauratti tuo esimieheni lausahdus. Ei kuitenkaan ole merkityksetöntä, että henkilökunta on laaja-alaisesti kiinnostunut monista eri asioista. Tämä varmasti näkyy ja tuntuu Ruohonjuuren asiakaspalvelussa: on esim. käsityöläisiä, hierojia, puutarhureja ja humanisteja. Eri aloilta tulevat ihmiset pääsevät helposti yrityskulttuuriin sisään, koska hallinnon pohjatyö on tehty hyvin. Vasta myymäläpäällikkövuoteni aikana olen tullut tarkastelleeksi yrityshallintomme toimintaa aiempaa tarkemmin. Ruohonjuurella on yhtenäinen yrityskulttuuri. Hallinto luo toiminnan puitteet ja rungon, mutta antaa jokaiselle myymäläpäällikölle vastuun ja vapauden tehdä työtä omalla tavallaan.
Henkilöstösuunnittelua, rekrytointia ja perehdytysohjelmaa koordinoi Ruohonjuuren henkilöstöpäällikkö Jani Kinnunen. Etenkin perehdytysohjelma on auttanut minua työssäni paljon, koska ei ole tarvinnut keksiä jokaisen perehdytettävän kohdalla pyörää uudestaan. Työsuojeluun, työhyvinvointiin, osaamisen sekä suoritusten johtamiseen olen myös saanut työkaluja. Hyvä henkilöstöhallinto palvelee lopulta kuitenkin enemmän työntekijöitä kuin myymäläpäällikköä. Perehdytysohjelman seuranta ja dokumentointi tukee ennen muuta työntekijän oikeuksia. Uuden työntekijän suorittama perehdytystesti muutaman kuukauden kuluttua työsuhteen alkamisesta on suurelta osin sen testaamista, kuinka hyvin perehdyttäjä on työnsä tehnyt. Perehdyttäjän lisäksi uuden työntekijän tukena on joka yksikössä mentori, joka toimii alussa lähityökaverina ja auttaa mukaan yrityksen kulttuuriin.
Ruohonjuuri, joka syksyllä täytti 35 vuotta, on uudistanut hallintoaan ja myymälöitään mahdollistaakseen kasvun alkuvuosien pienestä makasiiniputiikista kansainvälistyväksi myymäläketjuksi – ja kaiken aikaa on henkilökunta pidetty erinomaisesti muutosten mukana. Yhtenäinen perehdytys kaikissa myymälöissä tekee sisäiset siirtymiset myymälästä toiseen helpoiksi, ja nopeaa reagointia vaativia yksiköidenvälisiä tuurauksia ja kiireapuja voi hoitaa ketterästi.
Markkinointipäällikkö, ostopäällikkö ja tuotevastuupäällikkö hoitavat keskitetysti omia alueitaan, eikä esim. myymäläpäällikön tarvitse suunnitella valikoimaa tai kampanjoita, vaan hän voi keskittyä henkilökuntaan ja myymälään. Asiakaspalvelu-/myyntipäällikkö määrittelee sen miten Ruohonjuuressa asiakasta tulee palvella, ja visualisti vastaa yhtenäisestä ilmeestä. On siis pyritty siihen, että keskitetty hallinto hoitaa perustan, ja myymälöillä on arjen pyörittämiseen mahdollisimman paljon vapautta. Vapauden tueksi on myös kerrottu, mitä Ruohonjuuren myymäläpäälliköiltä odotetaan: valmentavaa ja kommunikoivaa johtamista, innostuneisuutta, asiakaslähtöisyyttä, tunneälyä ja pelisilmää, tuloskeskeisyyttä, iloa, paineensietokykyä ja rohkeutta. Myymäläpäälliköitä katsellessani olen monesti kokenut, että he edustavat juuri sitä mitä haetaan.
Onneksi rekrytointi on ollut laajemminkin onnistunutta. Ruohonjuuressa on paljon työhönsä tyytyväisiä työntekijöitä. Työssäviihtyminen on kyselyiden mukaan jatkuvasti hyvää. Työntekijät suosittelevat usein muillekin Ruohonjuurta työpaikaksi, niin minäkin. Olen itse esimerkki siitä, miten Ruohonjuuri sitoutuu työntekijöihinsä. Olen aloittanut pienellä panoksella ja saanut kehittyä firman mukana. Olen saanut olla keskeneräinen, oppia työssäni, ja olen kokenut, että minuun luotetaan. Olen käynyt välillä opintovapaalla, palannut takaisin ja saanut opiskella työn ohella. Työntekijöitä katsotaan Ruohonjuuressa mielestäni ihmisinä ja persoonina, ei niinkään titteleinä ja todistuksina. Opiskeluun kannustetaan, ja jokaisen työntekijän tutkinnoista ja elämän erilaisista etapeista iloitaan aidosti. Hyvästä työstä palkitaan ja tiimityöskentelyyn kannustetaan. Hallinto, myymälöiden päälliköt ja koko henkilökunta kuuluvat tiiviisti yhteen. Miten muuten muka kuka tahansa meistä olisi valmis juoksemaan iloisesti porona jouluruuhkaisessa metrossa tai heilumaan kesähelteellä mangustina kaupungilla?
Kuva: Jussi Aimola
Kuva: Juuso Autere
Riikka Nikkanen, myymäläpäällikkö, Ruohonjuuri
