Modernin työkyvyn rakennuspalikat
Julkaistu: 13.11.2017 klo 06:15
Töissä on kiire, henkilökuntaa vähennetään ja tehtävät työt lankeavat omille harteille. Sähköposti ja puhelin huutaa ja mielessä pyörii kahdeksan tehtävää hommaa yhtä aikaa. Pomollakaan ei ole aikaa tai halua kuunnella, viitsiikö sille nyt edes sanoa mitään kun silläkin näyttää hermot olevan kireällä ja kalenteri täynnä. Kuulostaako tutulta? Varmasti ainakin joku noista. Faktahan on se että suurin osa meistä kokee ainakin ajoittain kiirettä ja stressiä. Lisää stressiä ja turhautumista aiheuttaa tietysti se että emme aina voi vaikuttaa omiin työtehtäviimme ja aikatauluihimme vaikka yrittäisimmekin.
Kun työ stressaa, ratkaisuja etsitään ensimmäisenä työstä. Kaiken työstressimme pyörteessä emme useinkaan hoksaa että helpotusta tilanteeseen voisikin etsiä vapaa-ajalta. Firstbeatin Hyvinvointianalyysin mukaan ne tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat valinnat tehdään nimittäin klo 18 ja 23 välillä, ei suinkaan työajalla.
Unohdetaankin hetkeksi siis itse työ ja lähdetään etsimään rakennuspalikoita jaksamiseen ihan muualta. Keskitytään siihen mitä tapahtuu niiden 128 tunnin aikana kun emme ole töissä. Kyllä, näin paljon 40 tunnin työviikkoa tekevällä henkilöllä nimittäin on käytettävissä viikossaan työajan ulkopuolella. Varataan tästä ajasta 8 tuntia nukkumiselle jokaiselle yölle. Jää 72 tuntia. 72 tuntia aikaa tehdä niitä hieman parempia, laadukasta unta ja seuraavan päivän jaksamista tukevia valintoja. Koko tätäkään aikaa ei suinkaan tarvitse laittaa remonttiin ja ruveta elämään viimeisen päälle oikeaoppisesti, ajatuskin sellaisesta kuulostaa hieman hengästyttävältä. Mutta jos tuosta ajasta voisimme irrottaa jokusen tunnin liikunnalle, hieman arkiaktiivisuudelle ja tunteroisen loppuilloistamme pelkälle rentoutumiselle niin nämä tekisivät jo ihmeitä unelle. Ja kun yöuni muuttuu palauttavammaksi, näyttää seuraava päiväkin aika paljon valoisammalta. Virkeämpi ja hieman parempikuntoinen työntekijä kestää kiirettä ja stressiä huomattavasti paremmin, hyvä fyysinen kunto ja laadukas uni nimittäin takaavat aikamoisen stressipuskurin arjen pyöritykseen. Ja tämän stressipuskurin rakensimme juuri muuttamatta mitään itse työssä!
Tärkeille asioille löytyy yleensä aikaa paitsi työssä, myös vapaa-ajalla. Kyse on asioiden priorisoinnista. Jos sijoitat nukkumisen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen arvojärjestelmäsi kärkipäähän niin niille on helpompi raivata tilaa. Tämä vaatii tietysti varsinkin aluksi pientä vaivannäköä, pohdintaa ja kalenterin uudelleenjärjestelyä, jopa hieman itsekkyyttä. Kaikkea ei myöskään tarvitse eikä edes kannata muuttaa kerralla. Jostain täytyy kuitenkin aloittaa.
Uusiin hyvinvointitekoihin ei kannata hypätä mutu-tuntumalla. Jos et tiedä että parikin alkoholiannosta voi pilata yöuntasi, että viikonloppuna voimavarojen keräämisen sijaan kulutatkin niitä huomaamattasi ja että loppuillan somesurffailu rentouttamisen sijaan nostaakin vireystilaasi niin miten voisit tehdä parempia valintoja? Tehokkaimmin pääsetkin liikkeelle kartoittamalla todelliset hyvinvointiisi vaikuttavat tekijät ja siinä me Firstbeatilla olemme maailman parhaita. Hyvinvointianalyysin avulla päästään konkreettisesti kiinni oman arjen kuormitustekijöihin ja ne tunnistamalla löytää nopeammin oikealle polulle. Näin myös takapakkeja tulee vähemmän ja motivaatio säilyy.
Hyvinvointi on tällä hetkellä trendikästä ja siitä puhuminen onkin toivottavasti tullut jäädäkseen. Mitaleja ei enää jaella pää punaisena ylitöitä paiskivalle suorittajalle vaan itseään fiksusti johtavalle ja omista voimavaroistaan huolehtivalle työntekijälle. Hyvinvoiva työntekijä on nimittäin myös tuottava työntekijä. Hyvinvoinnin todelliset kulmakivet taas valetaan jossain ihan muualla kuin töissä.
Kuuntele myös lyhyt podcast haastattelu samasta aiheesta
Niina Karstunen
Hyvinvointiasiantuntija, LitM
Firstbeat
