Sinäkin olet osatyökykyinen
Julkaistu: 24.10.2017 klo 06:28
Osaatko tehdä kaikki työtehtävät, joita sinun työpaikallasi tehdään?
Jos vastasit ”kyllä”, olet aikamoinen moniosaaja.
Entä onko mielestäsi järkevää, että teet kaikki työt itse?
Jos vastasit ”kyllä”, taidat pitää itseäsi korvaamattomana.
Suomalaisilla työmarkkinoilla monipuolista osaamista arvostetaan. Työnantajat palkkaavat mielellään työntekijöitä, jotka pystyvät tekemään työpaikalla mahdollisimman monipuolisesti tehtäviä. Se onkin järkevää esimerkiksi aloittelevassa yrityksessä, jossa toimenkuvat eivät ole vielä vakiintuneet ja erityistä joustavuutta tarvitaan. Kuitenkin on totta, että usein työt voisivat tulla tehdyksi myös toisenlaisella työnjaolla, jossa huomioidaan paremmin työntekijöiden vahvuudet, preferenssit ja mahdolliset rajoitteet.
Suomessa kokoaikatyön tekeminen on normi ja suurin osa haettavista töistä on suunniteltu tehtäväksi päätoimisesti. Tästä seuraa se, että ihmiset, jotka eivät kykene kokoaikatyöhön, saattavat jäädä kokonaan ilman työtä. He saattavat myös törmätä kannustinloukkuihin: osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää.
Osatyökykyinen ihminen ei kuitenkaan ole työkyvytön. Itse asiassa työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ihminenkään ei ole aina työkyvytön. Osatyökykyisyydestä tai työkyvyttömyydestä nimittäin voidaan puhua vain suhteessa eri työtehtäviin.
Kun työntekijän työkyky vastaa työtehtävän vaatimuksia, hän on sopivassa työssä. Henkilön työkyky ei kuitenkaan ole stabiili tila, vaan se vaihtelee päivästä toiseen, hetkestä toiseen ja etenkin työtehtävästä toiseen. Kukaan ei pysty 100% suoritukseen joka päivä, eikä se ole tarkoituskaan.
Useimmat meistä ovat siis osatyökykyisiä välillä myös omassa työssään, koska terveydentilamme vaihtelevat, työtehtävät muuttuvat ja osaamisen päivittämistä tarvitaan. Välillä tarvitsemme muutoksia ja mukautuksia omaan työnkuvaamme, jotta pärjäämme työssä.
Kärjistäen voisi todeta, että osatyökykyisyyttä ei ole – on vain heikosti muotoiltuja työnkuvia.
Työpaikalla tehokkuus voi lisääntyä, kun työkykyä ei pidetä yksilön ominaisuutena vaan työyhteisön ominaisuutena. Työpaikalla olennaisinta on, että työtehtävät tulevat tehtyä, oli työnjako mikä hyvänsä. Kun työntekijöiden taidot ja rajoitteet otetaan huomioon, koko työyhteisö voi paremmin.
Huomioidaanko työpaikallasi, että ihmisten työkyky vaihtelee?
Jos vastasit ”kyllä”, jatkakaa samaan malliin.
Taidoista työpoluiksi (STEA 2013-2017) on kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edistävä kehittämishanke. Hankkeessa uskotaan, että moni kehitysvammainen henkilö voisi työllistyä, mikäli työnkuvia osattaisiin paremmin sovittaa työntekijän taitoja vastaaviksi. Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista vain noin 500 on tällä hetkellä palkkatyössä. Taidoista työpoluiksi -hankkeen projektipäällikkö Mari Mononen puhuu lisää aiheesta WHG-tapahtumassa Oulussa 2.11.2017.