Pidä huolta voimavaroistasi!
Julkaistu: 24.2.2017 klo 05:48
Tuottavuus, kasvu ja Suomen elinvoimaisuus esiintyvät päivittäin otsikoissa. Monesti keskustelussa varjoon jää tärkein tuottavuuden tekijä, työntekijä. Jos työntekijä on terve ja voi hyvin, on työyhteisöllä mahdollisuudet menestyä. Työntekijä ei toki ole ainoa portti menestykseen, mutta ilman hyvinvoivaa työntekijää ei usein ole tuottavuuttakaan.
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman työikäisille suunnatun Matka hyvään kuntoon -kampanjan syksyn 2016 rekkakiertue tavoitti lähes 15 000 Kehon kuntoindeksi -mittauksiin osallistunutta. Ensimmäiset tulokset kertovat selkeästi, että työkyky on uhattuna fyysisesti huonokuntoisilla miehillä. Hälyttävää oli myös havainto, että itse arvioitua työpäivän jälkeistä kohtuutonta uupumusta usein tai silloin tällöin esiintyi 50 prosentilla naisista ja 40 prosentilla miehistä. Olemme siis vakavan kysymyksen äärellä ja tekemistä riittää.
Työelämän hektisyys on vahvasti jakautunut. Toisilla töitä on liikaakin ja toisilta ne puuttuvat tyystin. Työuupumuksesta on tullut varsin yleinen riesa työpaikoilla. Työntekijän kannalta motivaatio tehdä työtä ja työyhteisö sitouttavat, joko hennosti tai vahvasti, työntekijän työhönsä ja työpaikkaansa. Tämä on parhaimmillaan vahva tuki, kun työssä uupunut on menettämässä voimavaransa.
Työikäisen väestön työkykyisyydestä huolehtiminen on kaikkien väestöryhmien hyvinvoinnin edellytys. Työssä uupuminen johtaa lyhyt- ja edelleen pitkäaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä. Pysyvästi työkyvyttömiä on tällä hetkellä lähes 200 000 henkilöä.
Liikunta ja hyvä fyysinen kunto vähentävät työstressiä. Päivittäinen fyysinen aktiivisuus on lisäksi yksi stressinhallinnan kulmakivi. Hyvä fyysinen kunto ja terveydelle edullinen kehonkoostumus ovat yhteydessä alempaan stressitasoon työpäivänä ja lisäksi hyvään yön aikaiseen palautumiseen.
Työntekijän fyysisen aktiivisuuden edistämisellä ei tarkoiteta vain liikunnan edistämistä. Olisi tärkeää, että ajattelu muuttuisi puhtaasti liikunnan edistämisestä ylipäätään nimenomaan fyysisen arkiaktiivisuuden edistämiseksi. Tämän ajattelun pitäisi näkyä ihan kaikessa työelämässä, kaikissa toiminnoissa työmatkasta työpisteeseen siirtymiseen, kahvitauosta lounaaseen ja työntekemisestä työn tauottamiseen. Jalkojen oikomisen, portaiden ja pystypöytien käyttämisen, työmatkan osittaisen kulkemisen lihasvoimin ja työasentojen vaihtelemisen tulisi olla luonnollinen ja pysyvä osa arkea, ei päälle liimattua ja teennäistä liikunnallisuutta.
Fyysisen aktivisuuden edistämistoimet kohdentuvat työpaikoissa usein jo niille, jotka valmiiksikin liikkuvat paljon. Liikuntaseteleitä käyttävät jo liikunnallisesti aktiiviset, aktivointikampanjat houkuttelevat mukaan liikkujia ja työpaikan sählyporukassa käyvät ne, jotka muutenkin liikkuvat päivittäin.
Työnantaja näkee fyysisen aktiivisuuden tukemisen helposti vain urheilu- tai liikuntapanostuksina, vaikka näkökulma voisi olla paljon laaja-alaisempi; fyysisen aktiivisuuden edistäminen on osa työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista, mikä lisää paitsi työyhteisön hyvinvointia myös organisaation tuloksellisuutta.
On myös hyvä muistaa, että yksi malli toimii toisessa työyhteisössä, toinen toisessa. Sama pätee myös työntekijöihin. Kukin heistä on yksilö, jonka arkiaktiivisuutta on mahdollisuus lisätä juuri hänelle sopivin tukitoimin. Toisaalta, vain kokeilemalla voi oppia sen omaan työyhteisöön istuvimman tavan ja kokonaisuuden. Rohkaisenkin työyhteisöjä tutustumaan avoimin mielin erilaisiin fyysistä arkiaktiivisuutta lisääviin toimintoihin ja soveltamaan niitä juuri omaan työyhteisöön.
Kaikkien meidän ei tarvitse olla liikunnan sitkeiksi ja kestäviksi hiomia ajokoiria pärjätäksemme ja jaksaaksemme työelämässä. Jo ihan terveysliikuntasuositukset täyttävä liikunta ja päivittäinen arkiaktiivisuus riittävät pitämään työkyvyn ja kunnon sellaisella tasolla, että jaksamme niin töissä kuin vapaa-ajalla. Työnantajan tuki tulisikin kohdistaa ensisijaisesti tälle suurelle massalle, joka ei ole fanaattisia aktiiviliikkujia.
Ajan henki on, että keskustelu niin aiheesta kuin aiheen vierestä heittelee äärilaidasta toiseen. Fyysisen aktiivisuuden edistämisessä keskitie on paras ja tuloksellisin tie.
Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue jatkuu nyt keväällä 2017. Rekkaan rakennettu kuntotestiasema kiertää seitsemän viikkoa eri puolilla Suomea tarjoten arkivaatteissa tehtävät helpot kuntotestit kaikille työikäisille. Tervetuloa koko työyhteisönä mukaan maksuttomiin mittauksiin ja aloittamaan työpaikkanne tie kohti hyvää kuntoa!
Jyrki Komulainen
ohjelmajohtaja
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Kuva: KKI-ohjelma/Jouni Kallio
