Työhyvinvointia mututuntumalla vai mitatulla tiedolla?
Julkaistu: 9.2.2017 klo 07:07
Heitän blogikirjoitukseni alkuun heti visaisen kysymyksen: Mitä eroa on henkilöstökyselyllä ja Firstbeat Hyvinvointianalyysilla? Ja tämähän ei siis ole mikään kompa. Ennen kuin paljastan vastauksen, havainnollistan sitä elävästä elämästä otetulla esimerkillä. Eräs Firstbeat Hyvinvointianalyysi-mittaukseen osallistunut henkilö, kutsutaan häntä vaikka Kertuksi, kertoi mittausjakson toisena iltana katselleensa televisiosta hauskoja kissavideoita ja nauraa räkättäneensä maha kippurassa. Kerttu kertoi tuon tunnin olleen lähes ainoa rentouttavalta tuntunut hetki koko kolme päivää kestäneen mittausjakson aikana. Analyysin tulokset kuitenkin yllättivät, sillä edes kreisien kattisekoilujen katsominen ei ollut saanut aikaan palautumista, vaan raportti näytti samaa punaista käyrää työpäivän alusta aamuyöhön saakka. Vaikka Kertusta siis tuntui, että hän oli rentoutunut, ei hänen kehossaan ollut todellisuudessa tapahtunut lainkaan palautumista. Osaisitko nyt Kertusta luettuasi vastata alussa esittämääni kysymykseen?
Se, miltä työntekijästä tuntuu ei aina vastaa aitoa tilannetta. Perinteinen henkilöstökysely perustuu puhtaasti työntekijän omiin tuntemuksiin, kun taas Hyvinvointianalyysissa nämä tuntemukset yhdistetään mitattuun, tosiasialliseen tietoon. Henkilöstökysely on nimensä mukaisesti pelkkä kysely, jossa on helppo huijata – nimittäin itseään. Vastaamistilanteessa on samaa epämukavuutta ja torjuvuutta kuin silloin, kun pitäisi kertoa jollekin oma painonsa, johon ei itse ole tyytyväinen: Kilomääräksi määritellään se luku, jonka verran haluaisi painaa, eikä suinkaan sitä, mitä vaaka oikeasti näyttää. Ihmisillä on tosiaan hauska, tai miten sen nyt ottaa, taipumus totuuden kaunisteluun. Asiasta tai kysymyksestä riippuen saatetaan vähättelyn ja liioittelun lisäksi uskotella, että ”kyllä näin on”, vaikkei ole sinne päinkään. Vaikka henkilöstökyselyn rasti ruutuun -systeemi salliikin puuta heinää puhumisen, ei Firstbeat Hyvinvointianalyysin mitattuun tietoon perustuvia tuloksia voi vetää höplästä.
Entä milloin on hyvä aika aloittaa mittausten tekeminen? Kenties ensi viikolla, ensi syksynä, sitten kun ei ole kiire tai sitten kun se ja se on tehty? Prööt, väärin meni. Oikea aika on juuri nyt. Jos haluaa muutoksia, on myös toimittava. Sinunkin yrityksesi Kertut ja Pertut aivan varmasti haluavat ja ennen kaikkea voivat voida paremmin. Ennen onnistuneiden elämäntapamuutosten tekemistä heidän on kuitenkin konkreettisesti päästävä näkemään oma todellinen tilanteensa stressin, unen ja palautumisen suhteen. Sanonta ”tieto lisää tuskaa” vaihtuu tässä tapauksessa muotoon ”tieto lisää hyvinvointia”, sillä sykevälivaihteluun perustuvan Hyvinvointianalyysin tulokset antavat työntekijöille valmiudet paremman hyvinvoinnin saavuttamiseksi sekä töissä että vapaa-ajalla.
Hyvinvoivat työntekijät ovat väistämättä yrityksen tärkein voimavara, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Fiksuimmat yritykset ovat jo oivaltaneet, että Firstbeat Hyvinvointianalyyseista koostuva Työkykykartoitus-palvelupaketti on helpoin tapa saada selville, miten tietty osa henkilöstöstä tai koko porukka oikeasti voi. Olisiko sinunkin siis aika siirtyä arvailuista faktoihin?
Lue, kuinka toteutamme vaikuttavan työhyvinvointiprojektin yrityksellesi: https://www.firstbeat.com/fi/
Juho Tuppurainen
Varatoimitusjohtaja
Firstbeat Technologies
www.firstbeat.fi
