Ei huono romanssi!
Julkaistu: 1.11.2016 klo 05:53
Jokainen meistä on joskus kokenut onnistumisen riemua. Ja yhtälailla epäonnistumisen tuskaa. Osa ihmisistä ei pääse tuolta tuskan alhosta pitkään aikaan ylös. Osalle pala tuskaa jää kaihertamaan kuin pieni hiekanjyvä kengässä. Mutta sisulla eteenpäin, eikö vaan? Näin teki Saara Aalto laulaessaan ”Bad Romance” Britanniassa.
Suomalaiseen kulttuuriin ei ole oikein koskaan kuulunut kehuminen, kiittäminen. Olenpa minäkin saanut kokea sen, miten kiitoksen saaminen on johtanut pahaan mieleen kiitoksen kohteena olleelle. ”Kissa kiitoksella elää” sanotaan. Ongelmamme on se, että kiitos ja muu positiivinen palaute eivät ole arvossaan. Vaikka ne nostavat tuottavuutta jokaisessa organisaatiossa, saavat ihmiset ylittämään itsensä ja luovat jopa unohtumattomia asiakaskokemuksia. Raadollisesti sanottuna, hyvin kiitetty on hyvää businesstä.
Kiittämisen kulttuurista yksi esimerkki on tuore Saara Aallon menestys Britannian X-factor ohjelmassa. Kun kiitoksen aika on, niin sitä annetaan. Erityisesti minua kiehtoi lehden kertoma Cowellin kommentti Saaran mentorina toimivalle Sharon Osbournelle ”Sharon, tämä on loistavaa mentorointia, koska annat hänen olla sitä, mitä hän haluaa olla”. Tuolla asenteella ollaan päästy loppusuoralle kärkiryhmässä. Vastaavalla asenteella myös suomalaiset yritykset voivat pärjätä, sinäkin. Kun sinä annat ihmisten olla sitä, mitä he ovat, kun sinä tuet ihmisiä siinä, että heidän tavoitteensa on synkronissa organisaation tavoitteiden kanssa, tulokset ovat poikkeuksellisen hyviä.
Työtä, työtä, työtä pitää työyhteisössä jokaisen tehdä, jotta tuollainen kulttuuri muodostuu. Osaamisen kehittäminen ei ole Saaralta tapahtunut hetkessä. Oman asenteen valinta vaatii opettelua (kuinka moni meistä pystyy tuottamaan parhaan tuotoksensa, kun ei pääsekään viimeistelyharjoituksia suorittamaan ja suunniteltu ratkaisu joudutaan muuttamaan lähes kirjaimellisesti lavalle mentäessä). Matkan varrelle mahtuu epäonnistumisia, ei kun siis kokemuksia, joilla on jotain opetettavaa. Valinta tuon tuskan hetkellä on meidän, opin vai jään kieriskelemään.
Työyhteisöissä on tarpeen ottaa peili kauniiseen käteen ja miettiä, mistä se muutos oikeasti alkaa? Minua viisaammat ovat todenneet, että nopein ja parhain tapa muuttaa maailmaa, on muuttaa tapamme katsoa sitä. Onko töissä tylsää? Onko sinulla ikävä pomo? Tai onko peräti ikäviä työkavereita? Oletko pomona ikäville ihmisille. Minäkin olen noita tunteita joskus kokenut, kärsinyt lähes sairaalloisesta esimiehestä. Ja silloin nuorempana ei kyllä ollut työkaluja asian käsittelyyn. Mutta nyt tiedän, mitä ja miten kannattaa toimia. Sinulla on mahdollisuus välttää minun ja monen muun virheet ja toimia toisin. Mieti mitä ajattelet, miksi ajattelet juuri niin ja miten toisin voisit ajatella. Oikeasti.
Muutos on nimittäin täällä. Yhteiskuntamme rakenteet, työelämä puitteet ja koko maailma on muutoksessa. Muutos on mahdollisuus sinulle, joka päätät surffata sillä etkä jäädä sen jalkoihin. Hienointa tässä on se, että sinun ei tarvitse lähteä harjoittelemaan maratonille tai kuntosalille tai äijäjoogaan ottaaksesi muutoksen haltuun. Sinun on vaan valittava, miten ajattelet, tunnistettava miksi olet ajatellut tähän asti tietyllä tavalla. Rakennat näin muutoksesta omasi, teet itsellesi parempaa oloa ja mukavampaa työpaikkaa.
Työhyvinvoinnin rakentaminen ajattelua muuttamalla on helppoa ja vaikuttavaa. 3 viikon ajan joka päivä 5 minuuttia päivän tapahtumien ja niihin liittyvien ajatusten pohdintaa sekä sen tunnistamista, miten ajatellen olisi voinut päästä parempaan lopputulokseen, vie eteenpäin. Siis 5 minuuttia päivässä. Tämän voit tehdä vaikka siinä omassa rauhallisessa tuokiossa melkein missä vaan. Vaikka kahvitunnin aikana.
Suomen parhaita yrityksiä yhdistää, ja niistä keskiverroista ne erottaa, ajattelun tavat ja kulttuuri. Olipa sitten kyse pankista, konepajasta, kaupasta tai IT-yrityksestä, niin hyvissä ei ole ongelmia, vaan on uudenlaisia ratkaisuja tarvitsevia asioita (tämä on ajattelun valintaa). Niissä erilaiset näkemykset ovat rikkaus, joiden päälle rakennetaan yhteistä uutta. Niissä jopa mahdottomat ongelmat ratkeavat, kun pelko ja epävarmuus on korvautuneet ajattelusta lähtevällä kaverin tuella ja rohkeudella. Työhyvinvoinnin johtaminen on ennen kaikkea ajattelumalli. Sen tuottama tuottavuus on moneen verrattuna moninkertainen. Guy Ahonen ja Ossi Aura puhuvat jopa 6 kertaisesta tuottavuudesta verrattaessa perinteisiin malleihin, joissa pyritään sairauspoissaoloja vähentämään. Minä olen nähnyt, miten ajattelua muokkaamalla eräs julkinen organisaatio pystyi saavuttamaan yli miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Paljonko te voisitte työhyvinvointia kehittämällä, uudenlaisella romanssilla omaan ajatteluun, säästää?
Kari I. Mattila, muutoksen aikaansaaja, Johtajuustaito
