Sanoista tekoihin
Julkaistu: 25.5.2016 klo 09:17
Työhyvinvoinnin merkitystä yksilön näkökulmasta ei yleensä kyseenalaisteta. Työhyvinvoinnin vaikutus työpaikan tulokseen ja menestykseen sen sijaan herättää erilaisia intohimoja. Puheissa nostamme työhyvinvoinnin jalustalle ja jopa työpaikan strategiseksi menestystekijäksi. Mutta näkyykö tämä arjen päätöksenteossa, investoinneissa ja toiminnassa?
Tutkimusten mukaan Suomessa strategisen työhyvinvoinnin tila on hyvä ja kehityskelpoinen. Viime vuosien tiukka taloudellinen tilanne ja tulevaisuusnäkökulmien hämärtyminen ovat johtaneet varovaisuuteen. Työpaikkojen rakenteita ja toimintaa on viritetty kustannustehokkaiksi. Työpaikoilla on kiinnitetty paljon huomiota puutteellisen hyvinvoinnin aiheuttamien kustannusten vähentämiseen. Panostukset tulevaisuuteen ovat monelta osin jääneet vähäisiksi ja odottamaan parempia aikoja.
Työhyvinvointi lunastaa strategisen arvonsa silloin kun sillä on merkitystä työpaikan tulokseen ja menestykseen. Tämä edellyttää työhyvinvoinnin tavoitteellista johtamista osana työpaikan ohjaus- ja toimintajärjestelmiä. Tällöin työhyvinvointinäkökulma näkyy työpaikan toimintakulttuurissa ja arvoissa, liiketoimintasuunnitelmissa sekä johtamisessa. Johdolla ja esimiehillä on hyvät tiedot työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja osaavat soveltaa tätä tietoa omissa päätöksissään ja toiminnassaan. Toimenpiteille asetetaan myös tavoitteita ja niiden toteutumista seurataan ennakkoon asetetuilla mittareilla. Näin toimimalla työhyvinvoinnista tulee jatkuvaa ja tavoitteellista, työpaikan perustoimintaa tukevaa toimintaa.
Yllä oleva kuvaus kuulostaa hyvin yksinkertaiselta, jopa itsestään selvyydeltä. Tämän ovat myös monet menestyvät työpaikat todenneet. Ne tietävät, kokemuksesta, että terve, osaava ja työstään innostunut työntekijä luo lisäarvoa niin asiakkaille kuin omistajillekin. Tästähän työhyvinvoinnissa on kyse. Laitetaan hyvä kiertämään! Kaikki hyötyvät!
Margita Klemetti, hankejohtaja, Työelämä 2020
