Mites työt sujuu? Työurakeskusteluilla hyvinvointia – TTK Parempi työ -blogi
Julkaistu: 10.3.2016 klo 07:58
Jos työhyvinvoinnin voi vangita neljään kysymykseen, oleellisen ääreen päästään seuraavilla: Tiedänkö? Osaanko? Kykenenkö? Haluanko?
Peter Andersenin kehittelemän VatuPassin ykkös- ja kakkoskysymys kartoittavat sitä, miten työ ja tekijä kohtaavat. Ovatko riittävän täydellisiä toisilleen vai kaipaavatko vahvistusta suuntaan tai toiseen? Mistä kenkä puristaa ja mitä muuttamalla työhyvinvointi vahvistuu?
Tieto ja osaaminen eivät vielä riitä. Homma voi mennä karille kyvyn tai halun osalta. Haluanko ponnistella työssäni ja työyhteisössäni? Mistä löydän uutta virtaa tekemiseen? Mitä tarvitsen, jotta kykenen astetta enemmän? Työkyvyn alenemisen tai motivaatio-ongelmien tilanteissa etenkin tärkeitä kysymyksiä.
Työtä ja omaa tekemistä arvioivat keskustelut ovat tärkeitä uudistumisen, innostumisen ja työhyvinvoinnin näkökulmasta. Onko teillä työpaikkana kokonaiskuva siitä, millä tasolla olette yksilöiden tai työyhteisöjen työurakeskustelutaidoissanne? Miten toimivat esimerkiksi kehityskeskustelut tai varhaisen tuen keskustelut? Käydäänkö kaikki neljä näkökulmaa läpi vai kaarretaanko maaliin ilman hankaliksi koettuja kysymyksiä? Entä perehdytyksessä tai keskusteluissa, jotka liittyvät työuran pidemmän aikavälin suunnitteluun, eläkeiän lähestymiseen, projektin aloitukseen tai arviointiin? Paineettomia, uutta luovia tilanteita, joissa käydä avointa keskustelua asioiden tilasta.
Työpaikan kannattaa nähdä vaivaa ammatillisen vuorovaikutuksen ja ongelmanratkaisutaitojen lisäämiseen. Keskustelutilanteiden ohjaaminen, rakentava dialogi, läsnäolo tai konkretiassa pysyminen ovat taitoja, joita voi oppia. Hyvät kysymykset tuottavat huippuja silloinkin, kun tilanne näyttää haasteelliselta.
Työelämän huipuksi opitaan!
Hyvä esimerkki löytyy Kitkaton kommunikointi -hankkeesta, jossa lähdettiin vahvistamaan kuuden työpaikan vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja. Lähtökohta hankkeelle oli, että kehitystyötä tarvitaan niin työpaikan rakenteissa, työyhteisöjen kuin yksilöiden tasolla.
Kuuntele, vältä oletuksia ja kokeile avoimia kysymyksiä olivat yksilötasolla keskeisimpiä oppeja hankkeessa. Kokemukset työyhteisöviestinnän toimivuudesta erosivat eri henkilöstöryhmissä. Hankkeen johtopäätös oli, että osallistava vuorovaikutuskäytäntöjen ja -rakenteiden suunnittelu on työpaikalla tarpeen.
Millä tasolla sinun työpaikkasi on työurakeskustelujen opin tiellä?
Kirjoittaja Jarna Savolainen työskentelee työelämän kehittämisen tehtävissä Työturvallisuuskeskuksessa (TTK). Ota yhteyttä, kaikki aiheeseen liittyvät kommentit ja esimerkit ovat tervetulleita. Twitter @jarnasavolainen
